TUPAKAN JA TUMPPIEN
KESKEISET HAITAT




Tupakanvalmistuksen tärkein raaka-aine on tupakkakasvi, joka on kookas, lehtevä, lämpimissä maissa kasvava kasvi. Kasvin lehdet kuivataan ja leikataan pieneksi silpuksi, joka kääritään paperin sisälle. Tupakka-aineksen sekaan lisätään palamista ylläpitäviä kemikaaleja ja mausteaineita.

Tupakan valmistus aiheuttaa laajoja ympäristötuhoja

Kaikista niin sanotuista viljeltävistä rahakasveista tupakan arvellaan olevan ympäristölle kaikkein tuhoisin. Tupakan viljely vaatii paljon vettä, maa-alaa ja ympäristömyrkkyjä. Lisäksi tupakan viljelyala on pois ravinnontuotannosta.

Tupakan lehtien kuivaus on merkittävä metsätuhojen aiheuttaja. Yhden tupakkatonnin kuivaamiseen tarvitaan 55 tonnia puuta. Kaiken kaikkiaan tupakkaa tuotetaan vuosittain 6,5 miljoonaa tonnia. Tupakanviljelyn vaikutus ekologiseen tasapainoon erityisesti kuivemmilla alueilla on tuhoisa. Vesikerrokset mataloituvat, lähteet ja kaivot kuivuvat. Autiomaita syntyy metsien tilalle. Kasvihuoneilmiö voimistuu.

Tupakassa on yli 40 syöpävaarallista ainetta

Tupakassa on yli 4000 erilaista kemikaalia, joista toista sataa ihmiselle haitalliseksi tunnettua. Yli 40 tupakan sisältämän aineen tiedetään olevan syöpää aiheuttavia. Savun hiukkasissa on epäorgaanisia suoloja, hiilivetyjä, emäksiä, steroleita, rasvahappoja ja styreeniä. Kaasumaisina yhdisteinä savussa on hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpimonoksidia, typpidioksidia, formaldehydiä, nikotiinia, bentseeniä, tolueeniä, 3-etenyylipyridiiniä, etyylibentseeniä, pyridiiniä, isopreenia ja limoneenia.

Yksittäisistä orgaanisista yhdisteistä huomattavimpia on nikotiini, jota käytetään muun muassa hyönteismyrkkyjen raaka-aineena. Tupakointi lisää erityisesti sydän- ja verisuonitauteja, syöpää ja hengityselimiä rappeuttavia sairauksia. Joka kolmas kaikista syöpätapauksista sekä sydän- ja verisuonitaudeista johtuu tupakoinnista.

Tumpit ovat maailman yleisin roska

Vuosittain poltetuista tupakoista jää maailmanlaajuisesti biljoonia tumppeja jätteeksi. Näistä noin kolmanneksen arvoidaan jäävän maahan roskaksi.

Maahan heitetyt tupakantumpit eivät ole ainoastaan esteettinen haitta. Lisäksi ne levittävät maahan ja vesistöihin ympäristömyrkkyjä, kuten kadmiumia, lyijyä ja arsenikkia. Pikkulapset ja eläimet voivat syödä tumppeja ja saada niistä myrkytyksen. Tumppeja löytyy esimerkiksi lintujen, kalojen ja valaiden ruoansulatuselimistöstä. Tumppien maatuminen on hidasta ja kestää jopa noin 15 vuotta.

Ympäristön ja tupakoitsijan itsensäkin kannalta olisi parasta lopettaa tupakointi välittömästi. Jos tämä tuntuu toistaiseksi liian vaikealta, voi tupakoitsija ensimmäisenä edistysaskeleenaan laittaa polttamiensa tupakoiden tumpit huolellisesti sammutettuina roskapönttöihin.

Askelen pidemmälle pääsee keräämällä maasta pois sinne heitettyjä tumppeja. Vaikka yhden päivässä. Myös tupakoimattomien osallistuminen keräykseen on erittäin tervetullutta.

Lähteitä:

www.tupakka.org

www.rauhanpuolustajat.fi/kulutaharkiten

www.buttsout.net/litter

www.cigarettelitter.org



TAKAISIN ETUSIVULLE